Valiometsästystä Liettuassa 20-24.8.2015

Tiedossa pitkä ja kiva postaus! Ihan jo kihisen innosta päästä sitä kirjoittamaan.

Kirjoittaja istuu mukavasti läppärin ääreen, kohauttaa olkapäitään ja laittaa hyvää musiikkia soimaan. Tällä hetkellä blogin parissa työskennellään Tampereella. Oma opintieni käy siis viikon kuukaudesta kohti Ahlmanin mäkeä aikuisopintojen muodossa. Toivon mukaan marraskuussa 2016 tässä istuisi valmis klinikkaeläinhoitaja täynnä tarmoa uusiin haasteisiin eläinten parissa! Asuinpaikkani ikkunasta näkyy selvästi lähestyvä syksy ja avonaisesta tuuletusluukusta käy raikas tuulenvire. Illatkin näyttävät pimenevän kovin nopeasti. Sumuiset aamut ja silti vielä valoisat päivät saavat niin kehon kuin mielenkin nauttimaan ulkoilusta. Syksy on niin ihanaa aikaa värien ja sään puolesta, tykkään kovasti!

Lähestyvä syksy toi tullessaan myös kauan odotetun näyttelyreissun Baltiaan! Reissuun oli valmistauduttu jo monta kuukautta aikaisemmin, mutta h-hetki tuntui olevan koko ajan niin kaukana. Viikko ennen matkaa aloin jo melkeinpä hysteerisesti pakkaamaan laukkuja, sillä nyt piti ottaa muutaman yön sijasta monen päivän tavarat niin itselle kuin koirallekin. Siinäpä olikin hommaa ja muistilappuja taisi mennä melkoinen kasa.. Matkasuunnitelmamme oli varsin moninainen, joten paljon asioita täytyi ottaa huomioon. Lähdimme Alman kanssa jo keskiviikkona kohti Kotkaa, jossa Elina koirineen (Kennel Aquilifer) otti meidät avosylin vastaan. Itse en ole koskaan Kotkassa käynyt, joten Elina ystävällisesti esitteli meille paikkoja. Alma toimi mallina upeissa maisemissa.

Loppuilta meni siinä ihmetellessä ja hyvin syödessä. Illalla tosin karu totuus iski päin kasvoja, sillä herätys olisi 3.30 aamuyöllä ja suuntana Helsingin länsiterminaali. Eipä mennyt kauaakaan, kun istuimme jo autossa pilkkopimeällä.. jep, eihän muut tähän aikaan ajele, kun tärähtäneet koiraihmiset tila-autoillaan. Matkaan lähti Elinan koirista Hiro ja Nomi. Auto laivaan ja aamupalan kautta shoppailemaan! Aamu oli sen verran viileä, että koirat jäivät matkan ajaksi autoon.

Laivamatka ei kauaa kestänyt, joten pian huristelimmekin jo Viron teitä kohti Latvian Adazia ja majapaikaamme Port Hotellia. Matka taittui kivasti ja pysähdyimme Latvian pitkillä hiekkarannoilla vähän koiria kuvaamaamassa. Tämä oli juurikin se ranta, jota olen Elinan aikaisemmista kuvista ihastellut. Ah, sielä sielu lepäsi ja tilaa oli hengittää!

Rannalta matka jatkui kohti hotellia ja kovinkaan kauaa ei tarvinnut ajella, kun olimmekin jo hotellin pihalla. Hotelli oli todella hieno ja henkilökunta ystävällistä. Ulkoilutimme koirat ja siirryimme itse terassille syömään ja kyllähän siinä kuoharipullo aika äkkiä tyhjeni ;) Ruoka oli todella hyvää ja suureksi ihmetykseksi hurjan halpaa! Illalla päästimme koiria juoksemaan läheiseen metsään ja voi että niillä oli hauskaa! Unta ei tarvinnut illalla odotella, sillä päivä oli ollut raskas niin koirille kuin meillekin.
Aamulla olimme jo aikaisin aamupalalla, joka sekin oli todella kattava. Sen voimalla lähdimme suunnistamaan kohti Liettuaa. Hotellimme Ibis Styles Vilnius sijaitsi Vilnassa. Siitä näyttelypaikalle ajoi noin 50min. Pienen etsimisen jälkeen löysimme hotellin ja sekin oli oikein hieno! Huoneet olivat siistit ja sisustus mieluinen. Koirat käyttäytyivät niin mallikkaasti. Aluksi vähän epäilin Almaa sen suhteen, että miten paljon riehuu.. se kun tekee kaiken "satalasissa" joka asian suhteen. Onneksi matkassa oli kaksi vanhempaa koiraa, joiden tahtoon oli taivuttava tällä reissulla. Alma tosin rakastui täysin Elinan urokseen, Hiroon. Sitä Alma kävi välillä pusuttelemassa ja usein tälläytyi Hiron viereen makoilemaan. Toinen narttu Nomi oli vähän sitä mieltä, että koskahan tuo lapsi tullaan oikein hakemaan pois. Matkan edetessä myös Nomi alkoi hyväksyä Alman porukkaan ja kyllä parivaljakolla alkoi kemiat pian kohtaamaan.

Saapui lauantai ja ensimmäinen näyttelypäivä. Suunnaksi otimme Salcininkain. Kartalta kun katsoin, niin olimme ihan Valko-venäjän rajalla. Kävin ennen reissua ostamassa uudet vaatteetkin ihan tätä varten. Tällä reissulla Alma tulisi esitettyä täysin uusissa väreissä, sillä kerman värinen hame tummansinisellä jakkutakilla oli aika kivan näköinen yhdistelmä. Näyttelypaikka oli pieni, mutta sitäkin viihtyisämpi. Kasasimme ison teltan ja aloimme odottelemaan kehien alkua. Tänään tuomarina meillä olisi brasilialainen Jose Arnaldo Madeiros. Pian jo liitelimmekin kehään, Alma oli hyvin hereillä ja esiintyi tyylilleen uskollisesti. Se toi meille tuloksen: 

JUN ERI JUK1 JN JSERT PN1 VSP-JUNIOR VSP!!  

Nyt oli plakkarissa yksi niistä kahdesta vaaditusta JN:stä. Elinan Hiro oli hienosti ROP ja täten siitä tuli Liettuan ja Baltian muotovalio, onnea Elina ja Hiro! Elinan Nomi oli PN2 saaden N sertin, eli juuri sen mitä sille haettiin. Esitin päivän lopuksi Hiron RYP kehässä tuloksetta. Päivä oli ollut pitkä, mutta sitäkin upeampi! Tämän kunniaksi olimme vannoneet korkata kuoharipullon hotellilla, joten niin todellakin tehtiin. Hyvää ruokaakin syötiin taas hotellin ravintolassa.

Saapui sunnuntai ja omalta osaltani jännitys oli huipussaan.. Alma tarvitsee vielä toisen JN:n että valioituisi. Elina sai jo helpotuksesta huokaista, sillä Hiro ja Nomi saivat jo eilen kaiken, mitä lähdettiin niille hakemaan. Tänään jännitti kyllä jotenkin epätavallisen paljon.. Tuomarina toimi tänään tiukan ilmeen omaava indonesialainen Andi Hudono. Aamu oli kuuma ja Alma näytti juuri siltä, että haluaa takaisin nukkumaan. No onneksi se herää helposti ja iloinen haukku alkoi kuulua ennen meidän vuoroa. Tuomari tutki tarkkaan ja juoksutti paljon. Jännityksestä huolimatta tulos tänään:

JUN ERI JUK1 JN JSERT PN2 ROP-JUNIOR ---> LT JMVA!!

Minun pienestä pennustani oli juuri tullut Liettuan Juniorimuotovalio, niin upea fiilis!

Elinan Hiro oli jälleen upeasti ROP ja Nomi tänään VSP. Elina oli ilmoittanut Hiron ja Nomin parikilpailuun ja tuloksena sieltä näyttelyn toiseksi kaunein pari, vau! Tänään oli vielä sen verran jännitystä, että Alma esiintyisi BIS JUNIOR kehässä. Pyysin Elinaa esittämään Alman, silä halusin nähdä miten se esiintyy vieraan kanssa. Elina suostui esittämään ja upeasti esittikin. Parivaljakko oli ensimmäinen yli kolmestakymmenestä juniorista, joka valittiin jatkoon. Hieno esiintyminen jatkui ja toi uskomattoman tuloksen, kiitos Elina!

BIS JUNIOR 3!!

Huh, mikä päivä! Pikkupentuni pääsi yllättämään osaavissa käsissä. Eihän tässä nyt muuta voinut, kun suunnata näyttelyn jälkeen kauppaan ja ostamaan kuoharipullo voiton maljaksi! Se juotiin pitkän matkan jälkeen, kun olimme pääseet iltamyöhään takaisin Latviaan ja tuttuun Port Hotelliin. Uni tuli jälleen nopeasti ja huomenna suuntana olisi kotisuomi.
Kotimatka alkoi aamulla varhain, sillä päätimme käydä vielä samalla rannalla kuvaamassa koiria, kuin tulomatkalla. Autossa on tullut istuttua paljon, mutta kertaakaan se ei käynyt raskaaksi. Mikäpä siinä matkaa tehdessä, kun on hyvää seuraa. Rannalle saavuttiin ja koirat pääsivät nyt rallittamaan ihan vapaana. Voi miten hauskaa niillä olikaan! Jopa Nomi ja Alma juoksivat niin, että hiekka pöllysi. Elina sai todella kivoja kuvia aikaiseksi, tässä muutamia näytille.

Laivaan päästyämme otimme koirat hyttiin matkan ajaksi. Alma käveli laivan jyrkkiä avoportaita kun vanha tekijä ja muutenkin käyttäytyi koko reissun ajan niin hienosti! Tuollaisen penskan kanssa on ilo reissata. Hytissä kaikki nukuimme suurimman osan ajasta, sen verran raskas päivä oli takana ja vielä olisi kotiin ajamista. Laivamatkan jälkeen suuntasimme vielä yhdeksi yöksi Elinan luo, sillä olimme niin myöhään perillä. Lähdimme seuraavana aamuna ajelemaan takaisin Kauhavalle, jossa meitä jo kovasti odotettiinkin.

Iso kiitos Elina kaikesta! Tässä oli ehdottomasti kesän upein reissu seurasta puhumattakaan. Tämä reissu toi tullessaan uuden matkan Baltiaan marraskuussa, joten sitä odotan innolla ;)