Pohdintaa ruokinnasta osa II

Kiinnostaako raakaruokinta? Vai yhdistäisikö nappulat ja lihan kattavaksi 50/50 malliksi? NEU:stakin olet ehkä joskus kuullut puhuttavan? Vai vannotko pelkän nappulan nimeen? Niin, siinäpä kysymyksiä, joista käydään välillä kiivastakin keskustelua pitkin nettiä.

Oikeanlaisen ruokinnan tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa. Ainakaan minä en voi. Siksipä päätin ottaa asian jälleen esille, koska ruokinta ja sen suunnittelu omille koirilleni on lähellä sydäntä. Haluan, että koirat voivat kokonaisvaltaisesti hyvin, sillä ruokinta on yksi niistä peruspilareista, joka täytyy olla kunnossa. Vuosien varrella on tullut vastaan paljon uutta tietoa ja niiden pohjalta olen yrittänyt sisäistää oppimaani parhaalla mahdollisella tavalla - omien koirieni kautta. Toki pyrin edelleen varmistamaan joltain osaavammalta, jos teen jotain radikaalia muutoksia. Pääsääntöisesti pysyn siinä rajalla, että voin asiasta omatoimisesti suoriutua. Joskus Alman junnuiässä pohdin blogissa nuoren ja aikuisen koiran ruokintaa. Tällä hetkellä tuntuu, että silloin mentiin ihan pintaliitoa ja sen vuoksi halusin ottaa asian uudestaan esille. Monenlaiset luennot ja koulutukset on käyty koskien ruokintaa, joten nyt kokonaisuus on kenties hiukan kattavampi?

Kuva (c) Maukas.fi

Edelleen ruonkintatyylejä on monia ja jokainen niitä sitten muokkaa omalle koiralleen sopivaksi. Mutta mikä on sopiva ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Yhtä oikeaa vastausta tähän tuskin kukaan saa aikaiseksi, sillä jokainen koira on yksilö. Ruokintamallit ovat suuntaa-antavia ja kokeilut täytyy puhtaasti tehdä ajan kanssa. Koiran lihapitoinen ruokinta on kallista, vaikka miten päin asiaa tarkastelee. Toki paljon on myös omasta periaatteesta kiinni, mitä pitää tärkeänä ja mistä haluaa pihistää. Mutta oletuksena kaiketi on se, että esim. luonnonmukainen ruokinta kaikkine lisineen käy enemmän kukkaron päälle, kun pelkän nappulan syöttäminen. Ainakin omalla kohdallani asia meni näin. Tiesinpä ainakin tasan tarkkaan, mitä koirani saavat ja miten paljon. Laskin ja Katiskan taulukot olivat ahkerassa käytössä. Monenlaista on kokeiltu, joten tässä omia ajatuksiani erilaisista malleista.

NEU pohjainen ruokinta

NEU puhututtaa paljon suuntaan ja toineen. Kävin jokin aika sitten NEUn perustajan, Ilmari Virtasen luennolla ihan mielenkiinnosta kuuntelemassa. Ennen luentoa en ollut juurikaan syöttänyt omilleni kyseistä ruokaa, mutta tuote oli kumminkin entuudestaan tuttu. Luento käsitteli lähinnä koiran suolistoa ja sitä, että NEU ruokana jäljittelee susilta jo tutuksi tullutta mallia. Maitohappobakteerit kuuluvat myös isona osana tuotteeseen ja niistä luennolla paljon puhuttiinkin. Itse luotan maitohappobakteerien tehoon ja syötän kuureina myös omilleni. Luennon jälkeen olin kutakuinkin vakuuttunut siitä, että alan syöttämään NEUta, sillä olihan sitä täysravintona mainostettu. Alma söikin nappulan rinnalla kyseistä tuotetta, mutta kovin nihkeästi. Maistuvuus ei ollut sieltä parhaasta päästä edes valikoiman rasvaisimmalla ruualla. Vilmalle tuotteet maistuivat paremmin, vaikka Alma on valehtelematta kävelevä komposti. Aamuruokana meillä meni vaihtelevasti, mutta pääsääntöisesti en alkanut syöttämään. Sen jälkeen kun tutustuin raakaruokinnan saloihin, niin käsitys NEUstakin muuttui. Tarkemmin kuin tutustuin mm. tuoteselosteeseen, niin valmistaja ei ilmoittanut kalsiumin määrää, mikä on aika mielenkiintoista. Tuotteen ravintoarvo täysravintona oli mielestäni kovin kaukaa haettua, sillä paljon jäi puuttumaan.. NEU jäi meiltä unholaan, koska en siitä tykännyt, mutta tiedän koiria, jotka sitä pääsääntöisesti syövät ja näyttävät hyvältä.

Raakaruokinta ja 50/50 malli

Raakaruokinnassa tärkeintä on erilaiset lihat. Meillä meni pääsääntöisesti sika-nautaa, hevosta ja ajoittain broileria. Lihat, joita syötetään oli luuttomia. Tämän lisäksi meillä annetaan raakoja lihaisia luita päivittäin (kalkkunana kaulat, broilerin siivet yms). Isoja putkiluita tai vastaavia ei juurikaan anneta. Kalsium saatiin siis luusta, joten sitä ei tarvinnut antaa purkista. Tähän toki käy kananmunankuoret, kalkkijauhe tai jokin muu vastaava. Täysipainoiseen ruokavalioon sisältyi myös kala, sisäelimet sekä kanannmunat. Vatsan toiminnan varmistamiseksi meillä oli käytössä pellavarouhe ja ajoittain kasvissoseet. Tämän lisäksi tarvittiin ADE-vitamiinit, sinkki ja lohiöljy/auringonkukkaöljy, glukosamiinilisä ja merilevä + kerran viikossa maksaa. Kaapit tuntuivat pursuavan erilaisista purkeista ja pakastin oli täynnä lihaa. Alma oli koekaniinina tälle ruokintatyylille ja hyvin se saatiinkin toimimaan. Koira voi kokonaisvaltaisesti hyvin ja jätösten määrän väheneminen oli ensimmäinen silmiin pistävä muutos. Meillä onneksi pystytään syömään luita ja rustoja ilman että vatsa menee sekaisin. Tämä tyyli ruokkia tuntui ainakin omaan kukkaroon, mutta mitäpä sitä ei koiransa hyvinvoinnin eteen tekisi. Tämä tyyli vaatii ruokkijalta aikaa ja kärsivällisyyttä. Tai ainakin itse laskin Katiskan taulukon avulla koiran ruokinnan kohdilleen ja sitä noudatin muutamia kuukausia. Sitten tämä vain jotenkin jäi ja hankin energiapitoista nappulaa rinnalle.
  Tästä pääsemme aiheeseen 50/50 ruokintamalli. Siitä olen kuullut paljon positiivista ja sitä käytän tällä hetkellä myös itse kummallekin koiralle. Puolet nappulaa ja puolet rakaa, simppeliä siis! Meillä aamulla koirat saavat lihaisia luita (kalkkunan kaulat, broilerin siivet yms) ja illalla lihalla höystetyt nappulat. Itse en syötä nappulaa niin paljoa, kuin pussin kyljessä annetaan ymmärtää. Tässä tapauksessa annos on jo puolet pienempi, mutta voi olla ettei aina tule laitettua niinkään paljoa. Kummatkin saavat myös säännöllisesti lohta tai siikaa sekä kanamunia. Tämä malli on huomattavasti helpompaa ainakin itselleni, kuin täysin toteutettu raakaruokinta. Raakaruokinnan loppumiseen taisi olla yhtenä syynä myös omistajan laiskuus.. Tällä nykyisellä tyylillä taataan vitamiinit ja hivenaineet sekä samalla lihan osuus koiran päivittäisessä ruoka-annoksesta on tiedossa. Annan silti lisänä sinkkiä, maitohappobakteeria ja D-vitamiinia sekä meillä menee säännöllisesti Nutrolinin ja Yamegan öljyt. Vilma syö nappulana Barking Head's Bad Hair Day ja Alma Royal Canin Trail 4300.

Jos alkaisin laskemaan, että miten monia nappulamerkkejä olen koirilleni niiden elinaikana kokeillut, niin eipä riittäisi kummankin käden sormet laskemaan. Vaihteluja on tehty koirasta johtuneista syistä kuin myös omistajan ailahtelevan mielen vuoksi. Vilmalla tuntuu menevän mikä vain nappula, mutta Alman nappulavalinta on tuottanut melkoisesti harmaita hiuksia.. Alma on todella aktiivinen ja energinen koira ja tällä myös tarkoitan joka sanaa. Se tarvitsee hurjasti energiaa, koska kuluttaa ihan kaiken. Jotenkin tuntuu, että se kuluttaa jo pelkällä olemisella vaikka miten paljon. Sille on pakko syöttää nappulan ohella rasvaista lihaa, että jaksaa. Aikasemmin olin jo hermoromahduksen partaalla koiran tyhjän mahan oksentamisen kanssa, koska sitä tapahtui vaikka kello kaulassa kuljin ja pidin huolta ettei ruokintavälit veny liian pitkiksi. Se taas osaltaan vaikutti vireyteen ja selvästi teki närästysoireita, joka taas vaikutti ruokahaluun. Noniin, oravanpyörä olikin sopivasti valmis! Tämä laittoi miettimään nappulavalintaa uusiksi ja tulin siihen tulokseen, että vaikka olen aina vannonut, etten ikään tule koirilleni Royalin tuotteita syöttämään, niin kaupasta lähti ystävän suosituksesta Trail 4300 mukaan. Se on tosin ainut, mitä kyseiseltä ruokavalmistajalta suostun syöttämään. Olin jopa Royalin kuluttajaneuvontaan yhteydessä ja vaadin saada tietää, mitä säilöntäaineita ruuassa on käytetty, koska tuoteseloste ei sitä kerro. Kuluttajaneuvonnan vastaus ja itse tuoteseloste vaikutti hyvältä ja plussana korkea proteiini ja rasva. Alma on nyt syönyt kyseistä ruokaa lihalla höystettynä kuukauden ja kertaakaan ei ole oksentanut tyhjää mahaa. Turkki on todella upeassa kunnossa, polkuanturat pehmoiset ja jätökset parhaimpia ikinä. Tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, että oli sitten miten tahansa herjattu ruokamerkki, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Saisin varmasti puolet halvemmalla vastaavaa ruokaa, mutta pidättäydyn kumminkin tässä, koska kokemukset ovat olleet nyt niin positiivisia. Alma jaksaa myös päivän mittaan touhuta kaikenlaista ja virtaa on vielä illallakin! Tästä opin, että jos naapurin koira syö pedigreetä tai luppaa ja voi kaikin puolin hyvin, niin hyvä niin. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle ja sen vuoksi on hurjan hankalaa alkaa suosittelemaan mitään ehdottomia vaihtoehtoja ruokinnan suhteen.

Miten te ruokitte koirianne ja onko tullut vastaan jotain todella hyvää tai vastaavasti jotain todella huonoa koskien ruokintatapoja tai jotain tiettyä tuotetta?

P.S Luvassa on kaiketi jo seuraavassa postauksessa jotain ihan uutta ja ihmeellistä, pysykääpä kuulolla!