Syksyn värejä ja iloja

Syksy on itselle kyllä ehdottomasti vuodenajoista se raikkain, värikkäin ja muutenkin mieluisin. Aamuiset metsälenkit pienessä pakkasessa auringon silti paistaessa on juuri sitä, mistä ammentaa voimavaroja tulevaan arkeen. Siihen kun vielä lisätään kaksi innokasta valkoista keppileikkeineen, niin mitään ei enää puutu. Alla oleva kuva kertoo kaiken.

Paljon ollaan taas treenailtu pääasiassa tottista ja se alkaa kulkemaan jo tosi kivasti. Nyt vain itselle malttia, niin en vain tyri tätä kaikkea. Se mahdollisuus on olemassa, kun kyseessä on Alma, joka oppii vain ja ainoastaan oikea-aikaisesta palkkaamisesta ja johdonmukaisuudesta. Nyt on viimeistään tullut huomattua se, miten erilaisia nämä kaksi koiraa onkaan. Toinen on ollut maailman helpoin ensimmäinen koira, jonka kanssa on tutustuttu kilpailemiseen ja vähän vakavampaan tekemiseen. Tytär on kyllä ihan oma lukunsa, jonka kouluttaminen vaatii usein toisenkin silmäparin, että kaikki tehdään varmasti oikein. Alman kova luonne asettaa omat ongelmansa, sillä käskyjen noudattamisen suhteen usein vain suoraan sanoen perseillään.. vaikka laumajärjestys on harvinaisen selvä. Tähän tuli onneksi pian loppu, kun alettiin muutaman ihmisen toimesta kouluttamaan sekä ohjaajaa että koiraa vähän johdonmukaisemmin. Johan alkoi koira toimia nyhtyristi, mutta kumminkin täynnä samaa intoa kuin ennenkin. Tässä taidettiin vain saada ohjaaja tekemään muutama muutos, jonka jälkeen alkoikin rullaamaan moni asia paremmin. Toisaalta nautin tästä haasteellisuudesta, koska se luo mielestäni vähän enemmän mahdollisuuksia viettien käytön suhteen. Tällä tarkoitan sitä, että Alma ollessaan hyvässä vireessä saalistaa upeasti ja vietti pysyy pitkänkin seuraamisen jälkeen. Se palkkautuu kerta toisensa jälkeen paremmin laumasta ja pallo on se sen JUTTU! Toki patukat ja purutyynyt yms. kiinnostavat kiitettävästi, mutta kun pallo kaivetaan taskusta, niin katse on pistämätön. Vaikka niin monimutkainen ja haastava luonne, niin silti juuri minulle sopiva, ah!

Tulevan loppuvuoden aikana meillä onkin kaikenlaista kivaa tekemistä, en malta edes odottaa! Vilma käy tosiaan pyörähtämässä reilun viikon päästä Seinäjoki KV:ssa muutaman pentunsa kanssa. Alma lähtee Viron maalle titteleiden metsästykseen ja sitten joulukuussa kutsuu messari ihan koko viikonlopun mittaisena, jihuu!

Kamera on kulkenut viime aikoina monessa mukana ihan senkin vuoksi, että saan vangittua mahdollisimman paljon ihania syksyn värejä. Kuvissa suurena osana ovat koirat, jotka tuovat niihin ihan oman tunnelmansa. Tämän enempää en ala tarinoimaan, vaan saatte itse aistia syksyn tunnelmaa alla olevista kuvista, olkaa hyvät!