Viikko synnytykseen

Synnytykseen on tosiaan viikon verran ja jännitys tiivistyy ihan päivä päivältä. Vatsa on pudonnut selvästi alas ja meno alkaa käydä hitaaksi. Ruokahalu ei ole kadonnut minnekään, päinvastoin se on jotain uskomatonta.. Jos neiti huomaa jollain olevan makupaloja, niin sen eteen voi esittää vaikka kokonaisen BH-kaavion! Tein ihan mielenvirkistyksen toivossa tänään tunnaria ja voi kun se meni hienosti! Keskittyminen oli juuri sitä, mitä ollaan pitkään jo haettu. Oikeat kapulat löytyi hetkessä ja luovutuskin oli erittäin mallikkaan näköinen. Hyvä me!
On tuo koira kyllä melko ovela.. pienelle lenkille ei juurikaan piittaa enää lähteä, mutta rallittelee lelujen kanssa takapihalla aina, kun pääsee ulos. Läheisyydenkaipuu on myös ihan käsin kosketeltavissa. Usein Vilma katsoo ensin sivusilmällä sänkyä, jossa makaan ja sitten ottaa sellaisen ilmeen josta ei vaan voi kieltäytyä. Joten tervetuloa vain viereen nukkumaan <3

Pentujen liikkeet ovat ihan täysin tunnettavissa ja jopa nähtävissä Vilman maatessa kyljellään. Jotenkin tuntuu, että yhdessä kohdassa on sellainenkin vipeltäjä, että pyörii kaiken aikaa ja joka suuntaan! Vilma ei piittaa yli-innokkaasta tutkijasta, vaan makoilee nauttien silmät kiinni.

Pentulaatikko valmistui tosiaan pari päivää sitten ja sitä ollaan jo ahkerasti testattu. Vilma makoilee sielä ajoittain ja on sisustanut sen jo omilla leluillaan. Pehmopossu on ihan ehdoton ja uskon, että sekin pääsee seuraamaan synnytystä melko läheltä. Isäni auttoi pentulaatikon teossa ja voi jestas, että siitä tuli hieno! Sisäreunoilta puuttuvat vielä rimat, mutta muuten on valmista.

Oli ihan pakko tehdä siihen itse vähän omaa luonnosta. Mitäs tykkäätte?