Näihin mietteisiin minut johdatteli Salme Mujusen mahtavat kirjat Saalisvietti koiraharrastuksessa ja Tie tottelevaisuusvalioksi. Molemmat kirjat ovat ehdottomasti jokaisen koiraharrastajan lukuelämyksiä, sillä niistä sain itse aivan uutta puhtia alkaa kokeilemaan uusia asioita. Kirjat toivat tullessaan hyviä oivalluksia asioista, joiden kanssa olemme painineet. Näin jälkikäteen ajateltuna olen kulkenut monesta paikasta sieltä, mistä se aita oli matalin ja oletin, että kyllä se koira vähemmästäkin saadaan siihen oikeaan kisafiilikseen. Vaan ajattelinpa väärin.. hyvään pohjatyöhön olisi pitänyt panostaa huomattavasti enemmän! Vilma on hyvin syttyvä tapaus työnteossa, mutta mitä se voisi olla, jos olisin käyttänyt viettejä monipuolisemmin sen koulutuksessa? No opin tästä ainakin sen, että seuraavan koiran kanssa teen paremmat pohjatyöt ja käytän viettejä enemmän hyödyksi niin vireen nostatukseen kuin palkkaamiseenkin.
Seuraavaksi nostan esiin asioita, jotka jäivät kirjallisuudesta päällimmäisenä mieleen. Enemmän minussa hetätti tuntemuksia tuo saalisvietin käyttö koiran kouluttamisessa. Tie tottelevaisuusvalioksi on myös erittäin hyvä kirja, mutta tulevaisuudessa tokon treenaamisen ohella alan perehtyä paremmin palveluskoiralajeihin. Tekstiin on lainattu muutamia sanoja kirjoista, joihin olen sitten lisännyt omat mietteeni.
Saalisvietti, missä/mihin sitä käytetään:
- Voimana ja energiana
- Kokeet ja kilpailut
- Hallinnan ja ohjattavuuden lisääjänä
- Jalostusvalinnoissa
- Palkitsemisessa
Saalisvietti on yksi koiran merkittävin lajityypillinen ominaisuus. Tälläisessa koirassa on ennen kaikkea elinvoimaa ja kykyä toimia. Aktivoinnin edellytyksenä tosin on, että koiralla on synnynnäistä saalisviettiä. Jo 6-7 viikon ikäisestä pennusta voidaan nähdä minkälainen saalistaja siitä tulee. Sellainen pentu, jolla on synnynnäistä saalisviettiä, kiinnostuu heti liikkuvasta kohteesta vaanien ja pyrkien käymään siihen hampaillaan kiinni. Näihin asioihin meinaan kiinnittää pentujen synnyttyä huomiota. Katselen niiden kasvua ja käyttäytymistä erittäin tarkkaan, koska minulla on eturivin paikka päästä valitsemaan juuri se minulle sopiva pentu. Tähän toki otetaan avuksi pentutestaaja, koska itse en koe olevani vielä niin valmis, että osaisin
erottaa luonteenpiirteet niin selvästi.
Mitäs sitten kun patukka tai saalisleikit eivät kiinnosta? Kaiken lisäksi koira on nirso, eikä palkkaus ruuallakaan onnistu? Saalisvietitön koira ei ole termi aralle tai pelkäävälle koiralle. Saalisviettisyyttä tai vietittömyyttä täytyy käsitellä omana erillisenä ominaisuutena. Se tulisi osata erottaa muista koiran luonteenpiirteistä. Jos koira on luonteeltaan pehmeä, voi viettin "kaivaminen" olla huomattavasti työläämpää kuin koiran, joka on vietikkäämpi. Matalan viettitason omaavan koiran työskentely on hidasta ja epämotivoitunutta. Koira suorittaa, mutta ei nauti. Koiran kisaaminen on eleetöntä ja usein tälläinen koira on altis paineistumiselle. Tälläinen koira vaatii tuplasti työtä ja ennen kaikkea ohjaajalta hyviä hermoja. Eteneminen vietittömän koiran kanssa on myös hidasta. Ei ole kuitenkaan ennenkuulumatonta, että matalaviettisestä koirasta on rakennettu hyvä palveluskoira!
Silloin kun Vilmalla oli mörkökausi menossa, niin pelkäsin kuollakseni ettei tuollaisen kanssa voi mihinkään mennä.. Mikään ei kiinnostanut, ei edes nakki! Silloin ajattelin, että en taida vieläkään päästä osaksi tätä harrastusmaailmaa koirani kanssa. Mutta mörkökauden mentyä ohi alkoi treenaaminen ja treenikavereiden arvokkaat vinkit tuoda tulosta. Koira nousi suorituksiin hyvin leikin avulla ja silloin aloin huomata, että se myös saalistaa. Siltä löytyi viettejä, mutta niiden esiin saaminen oli tälläiselle amatöörille vielä täysin mysteeri.
Hyvän harrastukoiran kouluttaminen on helppoa, jos koira kokee saalisleikin ja syömisen itselleen mieluisaksi. Näiden kahden asian avulla pääsee jo pitkälle. Vilma kokee syömisen ja leikit mieluisiksi, joten sen kanssa on ilo tehdä töitä! Saalispalkkaus on nykyään se meidän juttu enemmän kun makupalat. Sen avulla olen saanut kaivettua Vilmasta todella paljon energiaa esiin. Olen oppinut palkkaamaan koiraani myös kaiken tämän jälkeen paljon paremmin. Olen ottanut tavoitteita senkin suhteen. Keskityn saalispalkkauksessa kokonaisuuden vahvistamiseen, motivaation nostatukseen ja suorituksen kohottamiseen. Viime treenin jälkeen sain lähteä hymyssä suin kentältä pois ja koira kantoi patukan iloisesti autoon ja piti sitä suussaan vielä kauan aikaa.
Muutama sana hallinnasta.. siitä, mitä jokaisen koiranomistajan tulisi koiralleen opettaa -edes ne perusasiat. Hallinnasta kuullaan puhuttavat varsinkin suojeluharrastajien keskuudessa, mutta kyllä perushallintaa tulee käyttää myös ihan niillä kotikoirillakin. Hallinnassa oleva koira esim. kisakentällä on upea ilmestys! Suoritus on voimakas, mutta silti täysin hanskassa. Paras mahdollinen hallinta onkin sitä, että suorituksen aikana koira reagoi korkeassa vireessä ohjaajan pienimpiinkin käskyihin, lukee tämän kehonkieltä ja toimii nopeasti sekä halukkaasti.
Tässä olisi pähkinää purtavaksi ainakin hetkeksi aikaa, ennen kun taas löydän jonkun kirjan, joka saa tälläisen inspiraation kirjoittamiseen ;)
Tosi hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta, kiva että tekin ootte löytäneet saalispalkkauksen :) Oon mainostanu ihan kaikille, ja mainostan nyt sullekkin, eli suosittelen suurella lämmöllä tilaamaan tämän http://tamaon.mycashflow.fi/product/2/dvd-b-osa-tottelevaisuus Ihan loistava dvd Korrilta!
VastaaPoistaOonkin jo kattonu tuon dvd:n ja ihan loistava kyllä oli! :)
VastaaPoista