perjantai 1. maaliskuuta 2013

Mietteitä tottiksen intensiiviviikonlopusta!

Noniin.. luvassa on piiitkä postaus kera kuvien ja yhden todella amatöörimäisen videon kera, joten kehotan asettumaan mukavasti aloilleen! Nyt on viikonlopun tokoseminaarista selvitty ja päässä pyörii kaikenlaista mahdollista kuten esim. laumapalkan merkitys, noudon opetuksen eri vaihdeiden tärkeys, viretilan nostaminen ja sen säilyttäminen läpi kokeen. Edellä mainitut olivat juurikin niitä asioita, joihin toivoin seminaarin aikana saavani vastauksia ja hyviä neuvoja. Niitä sain onneksi enemmän kuin tarpeeksi!
Tässäpä hiukan yksityiskohtaisempaa kerrontaa viikonlopun tapahtumista.

Oli lauantai aamu 23pvä helmikuuta. Herätyskello soi 6.30, jolloin nousin salaman nopesti sängystä. Olin nukkunut luuriunta koko yön vain odottaen, että koska päästään matkaan. Kaikki tavarat oli pakattu jo edellisenä iltana valmiiksi autoon. Nopean aamupalan jälkeen suunta oli vanhempieni luo hakemaan Vilmaa. Neiti yöpyi sielä, koska isä lupasi käyttää sen heti aamusta kunnolla ulkona, ettei matkan aikana tarvitsisi pysähdellä turhia. Kotona vastassa oli pumpulipallo, jolla oli kaksi iloista silmää, metrin mittainen kieli ja yltiöystävällinen häntä, joka paukutti jalkaani vasten sellaista vauhtia, että vannoin kyllä jonkinlaisen mustelman syntyvän.. Pumpulipallosta sen verran, että edellisiltana Vilma pääsi suihkuun, koska oli niin järkyttävän likainen kaiken tallilla pyörimisen jälkeen.. tottakai seminaareissa piti haista ja ennen kaikkea näyttää hyvälle :D
  Koira autoon ja matka oli valmis alkamaan! Sovimme Mariannan kanssa, että tapaamme läheisen kaupan pihassa klo.8.00. Odottelin tovin, kunnes auton kello näytti 8.03.. hikeä alkoi pukkaamaan siitä pelosta, että toinen treenari olisi nukkunut pommiin.. mutta kappas pian sieltä tultiin ja yhdessä lähdettiin ajelemaan kohti maalahtea!

Paikan päälle Berra-areenalle saavuttiin n.1h 30min myöhemmin, jossa ihmetykseksi huomasimme parkkipaikan olevan tyhjä..!? Olimme näköjään ihka ensimmäiset, intopiukeat treenarit paikalla.. ehkä sitä herätyskelloa ei nyt ihan niiiin aikaisin olisi tarvinnut laittaa soimaan. Kouluttajat saapuivat pian ja samalla raahasimme häkit ja muut asiaan kuuluvat rekvisiitat sisälle halliin. Vilma pyöri tällöin autossa kuin hyrrä ja ulvahteli.. se källi tietää jo treeniliivistä, että pian pääsee hommiin! Olin ottanut ison kevythäkin mukaan siitä syystä, että oman treenivuoron jälkeen Vilman sai laittaa sinne odottamaan uutta treeniä. Häkkiin se menee niin onnellisena ja laittaa aina selälleen makaamaan.. kenties mukava ja pehmoinen yksiö? :D
  Aamu alkoi aamupalalla ja pienellä tutustumisringillä. Vilman lisäksi meidän pienryhmässä oli ylläri ylläri 3 dobermannia.. kenties tapahtuman järjestäjä jotenkin innoitti dobermannit liikkeelle!? Hienosti neiti valkea kumminkin käyttäytyi mustien seurassa ja toisinpäin eikä roturasismia saatu osaksemme missään muodossa :) Lauantain aikataulu oli sellainen, että klo.10.00-14.00 tehtiin intensiivisia intervallitreenejä, joiden kesto vaihteli 10min-20min välillä riippuen siitä, mitä haluttiin treenata. Jokainen koirakko vuorollaan (meitä oli ryhmässä neljä) tuli kentälle kouluttajan silmien alle.

Neiti oppi vaatimaan!
Kouluttajamme Sevil Ilter ja Vilma :)
Noudon palautuksen harjoittelua

Vilman kanssa päätettiin avata peli ja intoa puhkuen loikittiin kentälle ensimmäisenä koirakkona. Kouluttajana toimi erittäin mukava ja vannoutunut dobermann-ihminen Sevil Ilter, jonka mielestä varmaan pumpulipalloni oli aluksi kaikkea muuta kun uskottava tokokoira.. :D Meidän isoin ongelma on ollut viretilan pysyminen sellaisena, että koira pysyy pitemmässäkin seuraamiskaaviossa mukana.
Lauantaipäivä hallilla sujui kuin siivillä eikä ajan kulkua tullut seurattua lainkaan.. vasta sitten havahduin, kun klo.14.00 toisen kouluttajan ryhmä olisi valmis tulemaan kentälle meidän treenien loputtua.. dääm.. vastahan me päästiin vauhtiin! No onneksi sunnuntaina oli luvassa lisää oivalluksia ja iloista tekemistä! Vilma teki todella hyviä ja sähäköitä treenejä, joihin liitettiin laumapalkka. Moinen palkkaustapa vaati ensin muutamia toistoja, ennen kun Vilma ymmärsi asian ytimen.. tuntui ihan kun se olisi yrittänyt sanoa, että ei mammaa saa komentaa eikä varsinkaan hyppiä sen päälle. Laumapalkka sen vuoksi, että se tulee olemaan ainut "palkkauskeinoni" kokeen aikana ja haluan pitää koiran hyvässä vireessä. Mitä enemmän koiralta vaadittiin mm.haukulla ja itsetunnon nostatuksella, niin sitä tiiviimmäksi tuli seuraaminen ja kontakti pysyi huomattavasti paremmin! Hyvä treenipäivä siis takana! :)
  No eipä ne koirahommat tähän loppuneet.. Yövyimme Mariannan kanssa Sevilin luona ja kuulimme, että hänen toinen dobermanninsa olisi menossa illalla purutreeneihin, joten sinne oli päästävä mukaan seuraamaan! Oli muuten aivan oma maailmansa tuo suojelu.. mielenkiintoinen kaikin puolin!! Illalla taisivat kaikki kolme treenaria kaatua suoraan sänkyyn raskaan päivän jälkeen. Koirien kuorsaus kertoi myös sen, että töissä oltiin oltu :D
  
Vireen nostatusta

Vilma taistelemassa!
Sunnuntai 24pvä klo.7.30 herättää kello ja samassa Vilma ilmoittaa halukkuutensa päästä ulos. En voinut olla nauramatta, kun toinen tuolla hervottomalla turkillaan yrittänyt nukkua kevythäkissään ja viimein kun pääsee ulos, niin takapuoli pystyssä se viistää maata ainakin 10min ajan saaden kummallisia hepulikohtauksia aina välillä.. se on niiiiiiin luotu ulos! Treenikaverit ylös ja pikainen aamupala ennen lähtöä hallille. Treeniliivi aiheutti myös tänä aamuna Vilmassa turhan kovaa innostusta.. taisi siinä vielä puolinukuksissa oleva Sinttikin herätä lopullisesti, kun häkin kalterit helisi neiti valkean hännän huiskeesta!
  Aamu avattiin jälleen aamukahvilla ja pienellä jutustelulla edellisen päivän treeneistä ja tulevista tämän päivän kuvioista. Päivän aikataulu oli klo.9.00-13.00. Vilman ja itseni osalta treenit olivat kutakuinkin samanlaistet kuin eilen, sillä noudon palautukseen, vireen nostoon ja laumapalkkaan haluttiin varmuutta. No sitä saatiinkin oikein kunnolla, sillä Vilma toimi todella hienosti heti aamusta!

Seuraavissa kuvissa Sintti&Marianna:





Kokonaisuudessaan reissu oli todella onnistunut kaikin puolin! En voisi enää ylpeämpi olla Vilman suorittamisesta halliolosuhteissa ja siitä, miten rennosti se otti koko reissun! Yöpyminen vieraassa paikassa, vieraat koirat ja ihmiset, paljon autolla matkustamista jne. Ruokakin maistui ihan kuin kotona, joka kertoo todella paljon Vilman sen hetkisestä tunnetilasta.. eli jos ruoka maistuu, niin kaikki on hyvin! :D Kiitos SDY - Pohjanmaan alajaoston porukka, tullaan ehdottomasti uudestaan taas joskus!

Koiraharrastus, se on niin tiivis yhteisö, nytkin matkan varrelta tuli monta uutta ystävää, joiden ajatusmaailma on samanlainen kuin omani! Mikäpä sen paremmassa seurassa on harrastaa ihan täysiä! :)
Loppuun vielä video, joka ei jostain syystä halunnut tehdä enempää, kuin 43sek koko videota.. Windowsin Movie Maker löytyy tämän päivän jälkeen roskakorista.. prkl! No se loistoteos tulee tässä, kajarit päälle!


video

1 kommentti: