Muutamia mainitsemisen arvoisia asioita

Vähän aikaa sitten tuskastelin, kun ei ollut oikein mistään asiasta raportoitavaa... nyt olen keräillyt materiaalia, joista saan ehkä jotain aikaiseksi. Vilma aloitti juoksut pari viikkoa sitten, niin mitään kummallisempaa treeni-infoa ei ole antaa. Neiti on ollut melkoisen perässä vedettävä tapaus, jonka jälkeen päätti alkaa lirkuttelemaan jokaiselle vastaantulijalle.. huoh nuo hormoonit!

Mutta asiaan.. ennen juoksuja vedettiin muutama kokeenomainen harjoitus häiriön alaisena, joka meni aivan nappiin! Paikkamakuu ei olisi voinut olla enää varmempi! Kaukokäskyjä, esineruutua ja noutoa ollaan myös alettu treenailla ihan hyvin tuloksin. Agilityakin treenailtiin muutaman kerran kummankin mielenvirkistykseksi. Hienosti Vilma tajusi jälleen agin periaatteet ja kontaktiesteet sujuivat kyllä parhaiten ikinä. Olisihan tuosta varmasti agikoiraksikin, mutta en tiedä miksi itse en oikein ole lajista innostunut kilpailumielessä.

Juoksut saivat kyllä Vilmasta jälleen esiin aivan uusia puolia, joita koko perhe on huvittava virne naamalla ihmetellyt. Tosin olihan näitä luonteenpiirteitä jo osattu odottaa tähän ikäkauteen kuuluvaksi. Reviiristä on tullut se tärkein, eli sinne ei ihan kuka tahansa karvaturri tulekaan. Vihainen tai aggressiivinen koira ei koskaan ole, mutta lähinnä naurattaa sen kasvanut ego :D Enpä ole koskaan nähnyt Vilman esittävän niin upeaa liikettä, jota se esitteli isotellessaan naapurin koiralle.. mieleen tuli lähinnä passagea taituroiva hevonen!
  Meillä oli kihlajaiset tämän kuun 16pvä, jolloin Vilman tehtävä sinä päivänä oli huolehtia lasten leikittämisestä. Todella hienosti neiti käyttäytyi ihan pienempienkin lasten kanssa ollen varovainen liikkeissään. Leikin lomassa se toki kerjäsi rapsutuksia, jolloin koira makasi selällään lasten ympäröimänä. Vähän vanhempien kanssa se leikki leluilla ja juoksutti lapset parin tunnin päästä päiväunille :D

Näyttelyissäkin käytiin Mänttä-Vilppulassa ja tuloksena AVO EH AVK2 ihan hyvällä arvostelulla. Tuomari tosin tykästyi vähän vahvempaan narttumateriaaliin. Vilma kasvattelee edelleen kesäturkkiaan, liekö sekin vähän tuonut sitä ei-niin-vahvaa-rakennetta esiin. Mutta hienosti neiti esiintyi, seisoi kuin patsas ja melko pitkän kopelointi-sessionkin ajan se vain tapitti kehän reunalla ollutta valkkariurosta :D