Toivepostaukseen enemmistö pyysi saada tietää meidän ihan tavallisesta arkipäivästä, joten sellaisen tulen toteuttamaan sitten, kun seuraava vapaapäiväni on. Olen sitäkin yrittänyt saada aikaan esim. tänään, mutta parempi objektiivini on huollossa, joten mitään kummempia kuvia ei olisi ollut tiedossa.. Heti kun objektiivi tulee huollosta, niin saatte taas nauttia kivoista kuvista.
Alma.. tuo pieni pirulainen, jota myös sähköjänikseksi voidaan kutsua. Se olikin liian pitkään kiltti. Nykyään koitellaan hermoja melkoisesti mitä ihmeellisimpien asioiden kautta. Lattialistat saa kyytiä ja pihaovia auotaan ihan tuosta noin vaan.. No listat valeltiin etikalla, kahvat käännettiin ylösalaisin ja etuoveen laitettiin murtosuojus. Nyt neiti on ollut kiltisti työpäivät kotona yksikseen. Sisäsiisteyskin on pysynyt yllä eikä vahinkoja ole sattunut enää kuukausiin. Nykyään ei voida puhua enää pennusta, vaan nuoresta neidistä. Painoa on kertynyt 22kg ja korkeutta 57cm, joten kasvu saisi alkaa hiipumaan ettei mene ylikorkeaksi. Kovasti se miellyttää ulkomuodoltaan sekä luonteeltaan!
Hakua ollaan treenattu aina silloin, kun omalla pikkuporukalla on saatu aikataulut sopimaan. Viime treenit oli parhaat tähän mennessä! Tehtiin jälleen hajun hakua maalimiehen ollessa metsässä ja meidän kävellessä keskilinjaa pitkin siinä toivossa, että Alma nostaa omatoimisesti hajun. En saanut auttaa koiraa mitenkään, koska nyt opetettiin koiraa itsenäiseksi. Ensimmäisellä kerralla kävelin pitkän liinan kanssa keskilinjalla muutamaan kertaan edestakaisin. Sitten päästin irti, kun koiran nenä alkoi nousta. Pian pentu kirmasi metsään suoraan maalimiehen kainaloon syömään. Sitten takaisin autolle ja pian uusi pisto. Toisella pistolla koira lähti autolta jo innokkaasti kohti linjaa. Tällä kertaa nenä nousi jo hyvissä ajoin, jolloin päästin liinasta irti. Innoissaan lähti kohti metsää ja etsimään maalimiestä. Taas autolle ja pian uudelle pistolle. Kolmannella kerralla kävelytin Alman keskilinjalle ja lähetin sen metsään. Lähti kuin ohjus ja sieltähän se maalimies löytyi päiväruuan kera! Jes! On kyllä hienoa, kun on asiantuntevia ihmisiä opastamassa, jolloin päästään toivottuihin tuloksiin. Olin myös itse maalimiehenä kummankin koirille ja uutena juttuna umpipiilo. Oli kyllä kiva nähdä koirien ilmeitä, kun yrittivät tulla piilolle noutamaan palkkaa :D
Tokoa ollaan otettu myös pienellä porukalla ja siinäkin on edistystä tapahtunut. Jääviä ollaan alettu harjoittelemaan ja siinä maahanmeno on yllättävän nopea! Seuraamisessa ollaan myös edistytty, kun appari on ollut huikkimassa milloin koira on suora. Aluksi ongelma oli oikealle poikittaminen. Nyt kun käden asentoa muutettiin, niin alkoi luistaa. Imuuttamalla seuruutetaan vielä, mutta muutamia askelia käsi on ollut jo ylhäällä Alman ollessa hyvässä kontaktissa. Kotona olen ottanut harjoittelun alle kainalopalkan. Aluksi sieltä tippui nameja koiran ollessa perusasennossa. Myöhemmin kainalossa on ollut lempilelu. Yllättävän kauan meni aikaa, ennen kun Alma oppi ottamaan ruuan suuhun, eikä se tippunut sen päähän.
Itselleni oli täysin uusi juttu nuo targetit. Almalle on alettu opettaa takajalkatargettia, että se hahmottaisi takapään käytön paremmin. Etupää nousee laatikon päälle hyvin, mutta takapään kanssa on vielä tekemistä. Toinen takajalka jo nousee peruuttamalla laatikon päälle, mutta toinen pysyy visusti maassa. Kaukoja olen alkanut opettaa targetin ollessa apuna. Etujalat on pyyhkeen päällä, jolloin ne pysyvät koko ajan paikallaan. Nyt jos koskaan on hyvä hinkata lihasmuistiin nuo kaukot. Kiertämistä ollaan myös harjoiteltu ja siinä samalla merkille pysähtymistä. Hyvällä mallilla niidenkin opettelu. Tällä hetkellä olen paljon paremmalla pohjalla pennun kanssa, kuin mitä olin aikoinaan Vilman kanssa. Sen kanssa nämä kaikki opiskeltiin vasta sen ollessa vajaa kaksi vuotias. Voi kun paljon aikaa meni haaskeelle..
Vilma on kasvattanut hurjan hyvän karvan nyt sen jälkeen, kun kaikki tippuivat. Pohjavilla on todella tiivis ja nyt alkaa kasvaa jo pidemmät päällyskarvatkin. Huhtikuussa jos pääsisi taas aloittamaan näyttelytouhut. Sen käytös on muuttunut huomattavasti varmemmaksi ja se ei anna kenenkään hyppiä silmille. Taisi pennut opettaa pitkää pinnaa sekä johtajuustaitoja :D Sen kanssa ollaan treenailtu vain vähän, sillä juoksut pilasivat monta viikkoa. Nyt sekin pääsee taas treenikentälle.
Tässä sekalaisia kuvia, joita olen viime viikkojen aikana ottanut. Paljon on tapahtunut, olimme ystäväni luona Kuopiossa, mätsäreitä on kierretty (SIN3 ja PUN2) ja ylipäänsä koirien kanssa on tullut vietettyä paljon aikaa. Muutaman pannankin tekaisin, alla myös siitä kuvia. Ylemmissä kuvissa Alma painii Vilman kanssa, alimmissa leikkii jo blogissakin tutuksi tulleen Miinan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti