keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Superhyviä koekuulumisia!

Sunnuntai aamuna klo.8.00 soi kello. Pitkän työputken jälkeen olisin halunnut heittää kellon lähimpään seinään.. kunnes muistin mikä päivä tänään oli! Aamu oli kylmä, mutta onneksi oli luvattu hienoa päivää. Pian lähdettäisiin Mariannan ja Sintin kanssa kohti Vimpelin tokokoetta. Kisajännitys sai taas jälleen kerran vallan, joka ihme kyllä ei ollut niin paha edellisiin kertoihin verrattuna. Kisapaikalle päästyämme käytiin ilmoittautumassa ja onnekseni huomasin Jennin ja Ykän, jotka olivat tulleet korkkaamaan tokon alokasluokan. Valkoisen omistajia ja tuttuja valkoisia on aina mukana nähdä! :)

Mariannan kanssa huomattiin, että kilpailimme peräkkäisillä numeroilla, jes! Paikkamakuu oli siis turvattu, koska koiraneidit eivät voi sietää toisiaan.. joten toiseen ei viitsitä edes vilkaista! :D Oli muuten hauska juttu mennessäni ilmoittautumaan, sillä ilmoittautumisia vastaanottava nainen ojensi minulle numeron 13 ja sanoi, että toivottavasti tämä on teidän onnennumeronne. Taikauskoisena en uskonut sen olevan mitenkään mahdollista, koska tunnun olevan aina sen "Perjantai 13pvä" silmätikku...
Aurinko alkoi tulla esiin ja ilmassa oli selvästi pientä jännitystä, mutta silti hyvää kisahenkeä. Vilma oli tähän mennessä jo riehunut autossa ja huikkinut anelevasti, että koska päästään töihin. Otin sen autosta ja käytin pienellä lenkillä, jonka jälkeen otin muutamat kaukokäskyt pienen makupalan voimalla. Nousi kun ohjus ja oli hyvässä vireessä! Koira vielä vähäksi aikaa autoon ja katsomaan viimeisiä alokasluokan koirakoita.

Pian huudeltiin avoimen luokan koirat paikkamakuuseen, joka suoritettiin kahdessa ryhmässä, kun koiria oli 8. Olimme Mariannan kanssa ensimmäisessä ryhmässä. Kehään mennessä tuomari tarkisti juoksut, jolloin Vilma päätti nuolaista tuomaria tervehdyksen merkiksi.. hauska :D Vilma piti alusta asti hyvää kontaktia ja käskyt meni perille. Paikkamakuu suoritettiin varmasti, jonka jälkeen pisteitä antaessaan tuomari sanoi kohdallamme että "Näinhän tämä piti mennäkin".
Marianna suoritti ennen meitä ja huomasin miten kauhean intensiivinen seuraamiskaavio oli, hui! Nopeita käännöksiä ja temmonvaihtelua ihan jatkuvasti.. silloin alkoi pelottaa. Teija ja Reetta jännitti katsomon puolella ja tuntuivat olevan myös melko järkyttyneitä liikkurin nopeista käskyistä :D Meidän vuoro oli mennä kehään ja Vilma oli niin iloisen oloinen, että sen iloisuus tarttui oitis minuun ja en jännittänyt enää yhtään! Seuraaminen oli alkuun hieman töksähtävää, mutta parani hienosti, josta täydet pisteet! Koko koe sujui todella hienosti ja ensimmäistä kertaa nautin kokeessa olemisesta. Vilma oli niin itsevarma ja teki hyvää työtä.. ne meidän kaukot ovat olleet aina se kompastus, mutta mitä tekee Vilma tällä kertaa.. nousee heti ja tekee suorituksen 10 arvoisesti, wauuuu!! Loput liikkeet neiti suoritti myös niin hienosti, että taisi siinä ohjaajan silmäkulma kostua pelkästä onnesta <3 Tuomari kehui hyvää ja iloista yhteistyötä ja toivoi näkevänsä meidät joskus vaikeammissa luokissa, sillä hänen mukaansa meillä on täydet mahdollisuudet sinne. Lähdimme juoksujalkaa autolle, jossa Vilma sai rakkaan patukkansa revittäväksi.. sen ja paljon rapsutuksia se oli ansaissut!

Tässä pisteet osa-alueittain:

Paikkamakuu: 10
Seuraaminen taluttimetta: 10
Liikkeestä maahanmeno: 9
Luoksetulo: 8
Liikkeestä seisominen: 9
Kaukokäskyt: 10
Noutaminen: 10
Hyppy: 10
Kokonaisvaikutelma: 10

Tulos: AVO1 190p. luokkavoitto(1/8)+KP!! Tuomarina: Allan Aula

Arvelin suorituksen jälkeen, että ykkönen tuli, mutta että luokkavoitto, wau! Yhtä ykköstä vielä huutaa meidän rivi kohti TK2 koulutustunnusta. Sitä lähdetään hakemaan ensi kuun 13pvä Seinäjoelta.
P.s Olisiko tuo 13 jälleen se meidän onnennumero? ;)



4 kommenttia: